Huomenna lähtee lasti shettiksiä ja friisejä kohti Ypäjää. Paikalle pääsyy vaatii melkoisia operaatioita, kun hevosten lisäksi täytyy paikalle saada vaunut, valjaat, ruuat, kuskit ja groomit sekä sekalainen määrä kaikenlaista tarpeellista ja ehkä vähän tarpeetontakin. Onneksi organisaatiomme alkaa olla jo melkoisen kokenut logistiikan suhteen, joten eiköhän kaikki tarvittava ole jälleen ajoissa paikalla.

Sitä ennen oli vuorossa operaatio puunaus ja pakkaus. Koska kyseessä on ”vaan” valmennukset eikä kilpailut, ei valjaiden kiillottamiseen mennyt koko päivää, vaan pelkkä iltapäivä oli riittävä. Kuten tavallista, perustimme tallin käytävälle juorukerhon ja siinä sivussa tuli myös valjaat pestyä. Nyt on taas vertailtu erilaisten puhdistusaineiden puhdistavat ominaisuudet ja niiden antaman kiillon aste. Lisäksi päätin hankkia puhdistusvälineisiin hammasharjan, jolla saisi hinkattua myös ompeleiden saumat. Parivaljakolla ajamisen ehdottomasti huonoin puoli on se, että varusteita on tuplasti. Kun on vihdoin ja viimein saanut ensimmäiset pestyä, on jäljellä vielä toiset.

Kun valjaat saatiin kuntoon, oli vuorossa muut varusteet. Jotta kaikki tarpeellinen saadaan mahtumaan mukaan, on suoritettava laskutoimituksia tarvittavan heinän ja muiden rehujen määrän suhteen. Ylimääräisiä on turha raahata paikalle. Myös eväiden loppuminen on melko ikävää (koettu sekin). Sitten tehdään tiedusteluja tallipaikan suhteen, eli onko lähistöllä loimien kuivaushuonetta vai ei, tarvitaanko lisäloimia jos märkiä ei saada kuivattua. Onneksi päässämme on kartta Ypäjän talleista ja niiden kuivaushuoneista. Tavaramäärän minimoimisessa auttaa myös tuplavarustuksen eliminointi. ”Ota sä satulasaippua, niin mä otan jakoavaimen.”

Kaikki tarvittava (ja tarpeeton) on nyt onnellisesti pakattu. Huomenna pitääkin vain muistaa ottaa kyytiin myös ne hevoset.

Soila

~~LINKBACK~~