Joulu on juhlittu ja vuoden viimeiset kisat on ajettu. Eilen kilpailtiin yhdistetyissä tarkkuus-maraton-radalla. Ennen varsinaista kilpailua saimme ihailla nuoriso-osaston edistymistä ajo-opetuksessa. Varsat esiintyivät edukseen ohjasajossa ja nähtiinpä myös yksi kärrysuoritus. Lauri ohjasi Iidan varsan pikku-Pullan (virallisesti Hessin Lilli) voittoruusukkeen arvoisesti läpi keilojen. Lauri jatkoi voitokasta menoa myös toisen pikkunopan eli Fannin kanssa. Melkoisia tykkejä tämä nuoriso-osasto, niin kuski kuin ponitkin.

Yksi tarkkuusluokka lipsahti hevoskokoisille, mutta noppapari vei viimeisen luokan nimiinsä. Totta puhuen suorituksessa oli kyllä rutkasti parannettavaa, muutama keila joutui yliajetuksi.. Maratonesteillä musta hevonen oli jälleen kerran omaa luokkaansa. Ponikuski sähläsi tällä osa-alueella oikein lahjakkaasti. Joka toinen portti oli kuskilta hukassa, mutta onneksi on groomi, joka pelastaa meidät täydelliseltä nöyryytykseltä. Esitimme estealueella myös peruutuksen, joka ei tiedettävästi maratoniin oikeastaan kuulu. Tosin tässäkin asiassa voi katsoa asioiden valoisaa puolta, ainakin ponit peruuttivat, se kun ei ihan aina ole itsestään selvää. Ohjatkin taisivat yhdessä vaiheessa hieman pudota, kun sormet alkoivat muistuttaa jääpalikoita. Jos joku tietää mistä löytää hanskat, joilla voi ajaa ja jotka ovat lämpimät, niin kertokaa minullekin. Toistaiseksi sellaisia ei ole löytynyt.

Team Exän kaikki jäsenet nähtiin kilpailemassa. Ponikuski ponivaunuissa ja vanhoissa kunnon kv-vaunuissa keikkui kuskipukilla Kaija ja takaosastolla heilui yleensä suorituksia kentän reunalla jännittävä Kaisa. Vaunujen eteen oli valjastettu maanmainio Stella. Hyvinhän tuo sujui, Kaija saa vaan vielä olla tarkempana tulosten kuuntelemisessa, että muistaa seuraavalla kerralla ottaa myös ponin palkintojenjakoon.

Kaiken kaikkiaan kisat käytiin mukavassa hengessä ja niin uudet kuskit kuin aloittelevat kisahevosetkin voivat olla tyytyväisiä suorituksiinsa. Iida luotsasi jälleen yhden uuden kuskin läpi tarkkuusradan, vanhaherra Vahto näytti nuoremmilleen millaista vauhtia tarkkuusradalla edetään (valitettavasti kukaan ei vain ollut kertonut Vahdolle, että kyseessä oli ihanneaikakilpailu).

Vuoden viimeiset Vilppu-uutiset. Ajo-opetus etenee hitaasti, mutta varmasti. Ohjasajo sujuu ilman taluttajaa oikein hyvin, vaikka matkan varrelle osuisikin häiriköiviä pikkuponeja. Mukana on nyt ollut aisanvirkaa toimittava naruviritys, joka ei häiritse varsaa juuri ollenkaan. Huomattu se kyllä on, siitä kertoo Vilpun huolestunut haukottelu. Minusta on aika mukavaa, kun varsa esittää mielipiteensä pukkilaukan ja riehumisen sijasta haukottelemalla. Kunhan vielä saadaan toinenkin ”aisankannattaja” paikalle (tämä on sitten vihje, tai pikemminkin käsky), niin saadaan taas askel eteenpäin.

Vuoden loppuun mahtuu vielä poniajoleiri. Vuoden huipennuksena nähdään ensimmäinen raviuraa aloitteleva Hessi-varsa jälleen tositoimissa, kun Lordi starttaa keskiviikkona Vermossa opetuslähdössä. Paikalle on totta kai menossa muutama fani kannustuslakanan kera. Alkuvuodesta iältään ja mieleltään nuoret hevoset pääsevät harrastamaan irtohyppäämistä.

Soila

~~LINKBACK~~