Kesän viimeiset kokonaiset kisat ovat sitten ohi. Näissäkin kisoissa sitten piti jonkin mennä pieleen ja tällä kertaa siitä saa syyttää ihan vain ja ainoastaan itseään.

Eilen aloitettiin kisat kouluosuudella. Ponit olivat melko vinoja ja taivutuksissa oli toivomisen varaa. Kuskin mielestä tiet olisi voinut myös tehdä huolellisemmin, mutta joka tapauksessa tämän suorituksen jälkeen olimme jaetulla ensimmäisellä sijalla. Taitaa muuten olla meidän kisahistorian ensimmäinen kouluosuuden voitto.

Poikkeuksellisesti ja kokeilumielessä eilen ajettiin iltamaraton. A-osuus sujui ongelmitta leppoisasti ravaillen. Pitkästä aikaa myös D- eli käyntiosuudesta suoriuduimme enimmäisajan puitteissa. Vaunutkaan eivät tällä kertaa jumiutuneet (sen sijaan kauhistelimme matkaa, jonka viime kisoissa taivalsimme hieman vinossa ja Iidan vetäminä). E-osuudelle lähdimme siis varsin iloisella mielellä. Esteet sujuivatkin mielestämme erittäin hyvin, ponit kääntyvät ja toimivat muutenkin mainiosti. Mutta sitten tuli tekstin ymmärrysvaikeuksia eli reittiseloste ei ollutkaan ihan niin selvä kuin se oli ollut radannäytön aikaan. Teimme turhaan ylimääräisen lenkin, jonka vuoksi saimme ihan turhaan yliaikaa E-osuudelta. Kuski saa vain katsoa peiliin ja syyttää itseään muuten niin hienosti sujuneen maratonin pilaamisesta. Kyllä, se harmittaa edelleen.

Fanni-ponin piti siis jälleen pitää noppien mainetta yllä. Sehän ei supernopalle ja uudelle valjakkokuskilupaukselle ole mikään ongelma ja tuloksena upea maratonvoitto. Kuskin kummitäti saa siis varautua kovaan taistoon, kun kohtaa kummipoikansa kilpakentillä :)

Eilen illalla oli myös hieman erityyppinen illanvietto kuin tavallisesti. Tarjoilu oli koottu nyyttärityyliin ja ruokaa ainakin riitti, salaattia löytyi kulhokaupalla, makkarat tekivät kauppansa ja myös ”kesäkeitto” oli maittavaa ;) Tunnelma juhlapaikalla maneesissa oli leppoisa ja saimme ihailla päivän maratonsuorituksia valkokankaalta.

Tämän päivän tarkkuuden onnistuimme ajamaan tavoitteen mukaisesti ilman pallojenpudotuksia sateisessa säässä (Marin sääsaappaat ovat tainnet menettää tehonsa tai sitten luontoäiti ei pitänyt Marin eilisestä poissaolosta). Toisessa vaiheessa kokeilimme miten ponien ohjattavuuden laita on laukassa ajaessa. Hyvinhän tuo alkaa jo sujua, ponit eivät ole enää niin kumipallomaisesti pomppivia kuin aiemmin, vaan etenemme jopa suurin piirtein suoraan. Tästä palkintona valkoiset ruusukkeet kolmannen sijan kunniaksi.

Hämeen aluemestaruusmittelöissä ponisarjassa sijoituimme lopulta hopealle viimevuotiseen tapaan. Voitto matkasi Lammille Annelle ja suomenpienhevostamma Silulle ja pronssia saivat Minna ja welsh-tamma Love. Hevosten puolella voiton vei suomenmestarivaljakko Marko ja Coen. Hopea päätyi peltoaukean toiselle laidalle Leenan ja Illuusian mukana. Pronssille ajoi Heidi uusimmalla laulajapojalla Sepolla.

Hieman ikävämmissä merkeissä alkoi Emmin ja Sissin viikonloppu. Perjantai-iltana Sissillä huomattiin ähky ja klinikkareissuhan siitä tuli suunnitelmissa olleen arabinäyttelyn sijaan. Paksusuoleen oli kerääntynyt kaasua ja Sissi on edelleen klinikalla tarkkailtavana. Sissin seuraksi jouduttiin tänään kuljettamaan myös Teppo. Illalla hevonen oli vaisu ja väsynyt, joten päivystävä eläinlääkäri kutsuttiin jälleen paikalle (samainen, joka edellisenä päivänä oli hoidellut jo Sissiä) ja ähkyhän se Teponkin vaisuuden syyksi todettiin. Lääkityksen ansiosta saatiin suolistoäänet jälleen kuuluviin ja Teppo piristymään. Päivän mittaan Tepon olo kuitenkin huononi ja eläinlääkäri vieraili jälleen paikalla. Tepon vatsavaivat paikallistettiin umpisuoleen. Mahdollisesti aiheuttajana on rasitus, vaikka eilinen maraton olikin huomattavasti helpompi ja kevyempi kuin Tepon aiemmin kulkemat. Kun tilanne ei oikein edennyt mihinkään suuntaan, päätettiin Teppo viedä klinikalle tarkkailuun ja hoitoon. Toivotaan, että molemmat potilaat saadaan kotiutettua mahdollisimman pian. Epäileville tiedoksi, että tämä on kyllä ihan puhdas sattuma ja huono tuuri, että kaksi hevosta ähkyilee samaan aikaan samalla tallilla.

Hiljattain myös tallin lauma pieneni yhdellä. Suruksemme Hessin Pedotar eli Petra päätettiin päästää varsansa seuraksi vihreämmille laitumille. Petra ei siis ilmeisesti toipunut keväisestä varsan menetyksestä. Kaunista ”tuhatjalkaista” jäivät kaipaamaan etenkin tunnollinen hoitaja Pia sekä Petran paras hevosystävä Simo.

© Janika Lehtinen Petra ja Hessin Maestro 2007

Elämä tallilla jatkuu ikävistä tapahtumista huolimatta ja katse suunnataan jo tulevaan. Lordi ja Salmiakki Poika kotiutuivat hetkeksi laitumelta ja poikien olisi tarkoitus huomenna muistutella mieliin estehyppelyä irtohypytyksen merkeissä. Tähtäimenä on siis suomenhevosten laatuarvostelun finaali syyskuun alussa Ypäjällä, johon molemmat selviytyivät kevään karsinnoista. Myös ponipojat Naksu ja Sami valmistautuvat oman kokoluokkansa arvostelutilaisuuteen.

Soila

~~LINKBACK~~